Pitääpä taas kirjoitella tänne vähän kuulumisia. Aika on mennyt hyvin nopeasti, pian ollaan jo puolivälissä koko lukukautta. Opetuskauden puoliväli taisi jopa mennä jo - yhdestä kurssista meillä oli menneellä viikolla välikoe - mutta opetuskauden jälkeen on vielä 2-3 viikon tentti-/tenttiinvalmistautumisjakso.
Viimeisen kahden viikon aikana on tullut välillä lisää lunta ja välillä sitä on sulanut loskana pois. Tällä hetkellä tiet ovat melko sulat, mutta pyörätiet ovat suurelta osin täysin peilijäällä. Alan jopa harkita nastarenkaiden asentamista pyörääni :). Viimeksi tänään kaaduin "kunnolla" pyörällä (tuli hieman kiire nukuttuani pommiin siinä määrin että 19 minuutissa olisi pitänyt tehdä aamutoimet ja pyöräillä ennalta tuntemattomaan osoitteeseen, eikä asiaa helpottanut se että käyttämäni oikotie olikin hiihtolatu...), ja sitä ennen perjantaina, tosin molemmilla kerroilla pienestä vauhdista. Käytän tällä hetkellä jalkajarrutonta pyörääni, ja aina koululle päästyäni sormet ovat turtana jarruttamisesta. Lisäksi toki käytän manuaalista jalkajarrua (kenkäjarrua), mikä tekee jarruttamisesta monesti turvallisempaakin.
Kaikesta huolimatta pyöräily tuntuu olevan kätevä tapa liikkua, täytyy vain muistaa ajaa hiljaa. Hidasta se kelistä johtuen välillä onkin. Juuri pari tuntia sitten tulin puolentoista tunnin pyöräilyreissulta, jonka ainoa tavoite oli päästä saunaan: Ensin pyöräilin Dragvollin urheilutalolle, jossa sauna ei ollut päällä, sitten aiemmin pari kertaa käyttämälleni Gløshaugenin urheilutalolle, jossa sauna oli suljettu remontin vuoksi. Täytyy löytää siis jostain korvaava sauna ainakin ensi viikon ajaksi. Kämppikseni kertoi menneellä viikolla, että NTNUI:n omistamalla Studenterhyttalla olisi ihka aito puusauna. Ehkä täytyy siis käydä sekin paikka tsekkaamassa...
Kaksi viikkoa sitten sain viimein toimivan tietokoneen, pöytäkoneen tällä kertaa. Nettihuutokaupasta aiemmin ostamani kannettava ei sitten halunnut edes lähteä käyntiin, joten ostin heti tämän saapumista seuraavana päivänä toisen käytettävän finn.no-sivustolta. Ja tämä kyllä pelittää hyvin. Maksoin koneesta 1000 kruunua, mikä oli sinänsä 2 GHz:n windows-koneesta vähän että mukana tuli littunäyttö, hiiri ja näppis sekä tarvittavat johdot. Kaikki tarvittava tuntuu toimivan nettiä ja dosboxia myöten.
Kontakteja kotimaahan
Kaksi viikkoa sitten vanhempani olivat kylässä viettämässä pidennettyä viikonloppua Trondheimissä. Heillä oli mukana auto, ja pääsimme kätevästi kiertämään kaupungin nähtävyyksiksi lueteltavissa olevia museoita, mikä oli varsin mielenkiintoista. Ja lisäksi sain pakastimen täyteen Vaasan ruispaloja (kiitos äiti ja isä!). Viikonloppu meni rattoisasti, ajanvieton suunnittelua hankaloitti tuolloin toimivan tietokoneen puute, mutta onneksi koululle pääsi sisään atk-luokkaan tarvittaessa.
Lisäksi muutama viikko sitten törmäsin sattumalta adventtikirkossa erääseen suomalaiseen laihialta (!) kotoisin olevaan naiseen, ja eilen vierailin hänen kotonaan. Vieläpä keskustelu hänen miehensäkin kanssa onnistui jossain määrin sujuvasti, tämä ymmärsi melko hyvin norjavivahteista suomenruotsiani. Sain pariskunnalta hieman lisätietoa Trondheimissä toimivasta Suomi-seurasta, joka alkoi kiinnostaa siinä määrin että taisin liittyä jo heidän sähköpostilistalleen.
Toistaiseksi olen välttynyt suuremmalta koti-ikävältä. Välillä mieleen palaa laskevan auringon kultaamana Hervannan Insinöörinkadun eteläpuoliskolle antava vuokra-asuntoni nostokurkien ja vilkkaahkon liikenteen täyttämine näköaloineen ja alhaalta naapuribaarista kantautuvine karaoke-meluineen; yleensä täytän tämän tyhjiön chattailemällä Tampereen tuttavieni kanssa tai kuuntelemalla ja laulamalla suomenkielistä musiikkia. Mieleni tekisi kovasti mennä täällä laulamaan karaokea, mutta kukaan tuttavani ei tiedä täällä yhtään karaokebaaria. Menneellä viikolla sentään menin tutustumaan paikalliseen Con Anima-kuoroon, jossa laulaa usea Lagetilla tapaamani tuttu. Kokemus oli varsin mielenkiintoinen. Totesin olevani äänialaltani joko baritoni tai basso, enkä edes niin puhdasääninen mitä aiemmin olin kuvitellut. Mutta tärkeintä ei kuulemma ole laulutaito vaan hauskanpito. "Have fun or be punished", totesi eräs heistä. Lauloimme koko illan erästä kaikille tai lähes kaikille uutta englanninkielistä laulua. Englannin kieli teki laulamisesta hieman helpompaa - sikäli mikäli tarkoituksena ei ole päästä keskimääräistä puhtaampaan ääntämiseen - mutta katsotaan miten käy kun alamme laulaa norjaksi. Olen aiemmin ollut perusteettoman ylpeä suomenruotsille ominaisesta (ja Tampereella erikoisteräväksi hiotusta) R-kirjaimen ääntämistyylistäni, mutta ehkä alan ainakin yrittää piilottaa sitä hieman :)
Erikoisesta ääntelystä puheenollen tulevana keskiviikkona olisi Opethin konsertti lähellä Gløshaugenia sijaitsevassa Samfundetissa. Vähän tekisi mieli kuuntelemaan mutta katsotaan kuinka käy...
